Oli sitten pakko koskea kun kiellettiin

Olen tarkoituksellisesti ollut vajaan kuukauden verran ns. mediapimennossa.

Olen tänä aikana saanut luetuksi lähes kaikki kirjat joiden lukemista olen suunnitellut jo pitkään, olen katsonut toistasataa elokuvaa, kirjoittanut kaikenlaista, piirtänyt 21 sivua sarjakuvaa ja seurustellut perheeni kanssa.

Haaskaa on ollut. Suosittelen muillekin.

Ja sitten vaalirahoitusjupakkaan:



Puhe korruptiotyöryhmän mietinnön luovutustilaisuudessa.



Hyvät ihmiset ja muut selkärangattomat.

Haluan aivan ensimmäiseksi kiittää poliitikkoja ja liikemiehiä heidän tasa-arvoisen korruption eteen tekemästään työstä. Erityisesti haluaisin kiittää puolueita näiden uraauurtavista esityksistä uudeksi lahjontalaiksi, nämä esitykset tulevat jatkossa muodostamaan konkreettisen ja uudenlaisen ratkaisumallin poliittisen lahjonnan kehittämiseksi.

Suomessa on pitkään, jo 1990-luvun puolivälistä lähtien, korostettu kotimaisen korruptiopääoman merkitystä taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksenä, niinpä viimeisen vuosikymmenen aikana poliitikot ovat identifioituneet talouskasvun ja kilpailussa menestymisen avaintekijöiksi.

Myös yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi tarvitaan laadukasta ja samalla päätöksenteon kannalta relevanttia lahjontaa. Tämän pääoman kasvattaminen on eduskunnan ja hallituksen ydinosaamista.

Puolueiden ja yksittäisten poliitikkojen korruptiorahoitus on mittavaa. Eri teollisuuden- ja liiketoiminnanalojen taloudellinen panostus varsinaisissa vaaleissa tehtävään propagandatyöhön on viime vuosina kiitettävästi kasvanut.

Jo jonkin aikaa on pohdittu, kohdistuuko tämä panostus yhteiskuntapolitiikan kehittämistarpeiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Painotukset ovat syntyneet historiallisen kehityksen tuloksena, eivät tämän hetken tarpeista. Liikemiesten lahjontakentissä on päällekkäisyyksiä samalla kun toiset lahjottavat jäävät vaille riittävää huomiota.

Korruption painotusten tarkistamiseksi ja organisoinnin tehostamiseksi on tehty paljon selvityksiä ja laadittu myös konkreettisia uudistusesityksiä. Puolueissa on myös tehty varsin määrätietoista kehittämistyötä.

Tästä huolimatta on selvää, että lahjontavoimavarojen tarkoituksenmukaiseen ja tehokkaaseen käyttöön pääseminen edellyttää kokonaisuuden uudelleenarviointia, sillä rautaesiripun romahdettua emme enää voi turvautua vain ulkomaisten tiedustelupalveluiden korruptiorahoitukseen.

Korruptiotutkimustyöryhmä on tehtävänsä mukaisesti tehnyt kokonaisarvioinnin ja esittää sen pohjalta uudenlaista tapaa ohjata korruptiota. Pidän ehdotusta hyvänä ja myös toteuttamiskelpoisena, vaikka esitetyn toimintatavan yksityiskohdat vielä vaativatkin työstämistä.

Erityisesti minua miellyttää perusajatus asettaa poliittisen päätöksenteon tiedontarpeet selkeäksi lähtökohdaksi korruptiotoiminnalle ja johtaa toiminnan organisoiminen tästä. Tällä lähtökohdallaan esitys välttää sen ongelman, joka syntyy, kun joku vuotaa tietoja korruptiotoiminnasta medialle. Kuten olemme nähneet, “en tiedä mistä rahani olen saanut-lähestymistapa” ei ole erilaisen muutosvastarinnan takia johtanut kovinkaan hyvään tulokseen.

Myös ehdotus lahjonnan kytkemisestä hallitusohjelmaan on onnistunut. Kun lahjoittajien painotukset tallennetaan selvästi hallitusohjelmaan, ohjelman toteuttaminen saa aivan uudenlaiset taloudelliset ja poliittiset edellytykset. Samalla uskon myös lahjoittajien motivaation lisätä korruptiorahoitusta lisääntyvän, kun lahjoittajat tietävät, että heidän lahjoituksensa aidosti vaikuttavat poliittisiin päätöksiin.

Uskon myös, että korruptiotoiminta ajan mittaan johtaa myös itse yhteiskunnan uudelleenjärjestämiseen nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi.

Korruptiotoiminnan onnistuminen on ilman muuta haastava tehtävä. On tarkkaan mietittävä, millä tavoin varmistetaan se, että lahjoittajat pystyvät käytännön tilanteissa aidosti ohjaamaan poliittisia päätöksiä ilman että äänestävä kansa saa tästä tietää.

Tällä hallituskaudella käytössä olleet politiikkojen kommentit ja kannanotot ovat joka tapauksessa rohkaiseva esimerkki siitä, että useita hallinnonaloja koskettavia kysymyksiä pystytään viemään eteenpäin lahjoittajien tahtomaan suuntaan ilman muodollisen vallan siirtämistä.

Tämän hallituksen aikana olemme systematisoineet lahjonnan vaikutusta hallitusohjelmaan ja olemme myöskin parantaneet lahjonnan toteutumisen seurantaa ja täsmentäneet korruptiopainopistealueita.

Korrution ohjauksen ja seurannan kytkeminen tähän samaan prosessiin tuntuu harkitsemisenarvoiselta. Ehdotettu, heti hallituskauden alussa tehtävä “lahjontapäätös”, jossa linjataan sekä korruption sisällölliset painopisteet, että kehittämislinjaukset on vaativa harjoitus.

Ei ole tämän hallituksen tehtävä ottaa kantaa siihen, millaisiksi tulevan hallituskauden korruptiopainotukset pitäisi asettaa ja vielä vähemmän on tämän hallituksen tehtävä ottaa kantaa siihen millaisia tarkoitusperiä lahjoittajien päätösten- ja lausuntojen ohjailuilla on.

Olen useasti korostanut sitä, että viisas politiikka edellyttää yhtä aikaa sekä hyvää pohjatyötä asioiden tilan ja toimintavaihtoehtojen hahmottamiseksi että määrätietoista lahjottajien tahdon mukaista päätöksentekoa. Korruption kehittämiselle nyt luovutettu mietintö tarjoaa mielestäni hyvän lähtökohdan.

Aionkin harkita hallitusohjelman muokkaamista ehdotuksen peruslinjausten mukaiseksi vielä tämän hallituksen aikana.

Tällöin ehdimme toteuttaa tarpeellisen valmistelun niin, että uusi hallitus heti toimikautensa alussa määrittää hallitusohjelmansa lahjoittajien tahtomalla tavalla.

Hyvin tehdystä työstä vielä kerran lämpimät kiitokset korruptiotyöryhmälle ja erityisesti Timo Kallille ja pääministeri Vanhaselle, jotka väsymättömästi ovat tehneet uraauurtavaa työtä kotimaisen lahjonnan edistämiseksi.