Milloin se alkoi sitä en tiedä, sillä en tuolloin ollut vielä syntynyt, mutta joskus syntymäni aikoihin se alkoi; radikaali naisaktivismi. En tarkoita sukupuolten tasa-arvon ajamista, vaan naisten valtaan tähtäävää ja miehiä syyllistävää feminististä liikehdintää.
He kertovat että naiset on se sorrettu sukupuoli: Naisia syyllistetään lasten päivähoitoon laittamisesta, naiset tienaavat huonommin, naisten kokema väkivalta on miesten kokemaa pahempaa, naiset joutuvat synnyttämään ja avioerossa naiset joutuvat yksin huolehtimaan lapsistaan.
Jopa työelämä syrjii naisia, kuinkas muuten.
Kun koitti yleisökysymysten aika, naisilta, joista moni oli tunnettu miehiä kohtaan tuntemastaan antipatiasta, kysyttiin vain muutamia triviaaleja tarkentavia kysymyksiä. Kiitos ja näkemiin! Toimittajat lähtivät lehtiöt täynnä muistiinpanoja takaisin toimitukseen naputtelemaan juttujaan.
Ja viimeisen parin kymmenen vuoden aikana niitä juttuja onkin riittänyt!
Mutta toisin kuin naisaktivistit väittävät ei heidän agendanaan ole tasa-arvo vaan, kyseessä on myös miehiä vastaan suunnattu liike. Naisen tasa-arvottomuuteen on nähkääs olemassa syyllinen: miehet.
Tasa-arvoa tavoittelevasta liikkeestä on vuosikymmenten saatossa kehittynyt miehiä parjaava ajattelumalli.
Nyky-Suomessa voidaan puhua tasa-arvoajattelua kohdanneesta takaiskusta. Lehdissä, kolumneissa, blogeissa ja eri kampanjoissa on meneillään miehisyyden vastainen keskustelu. Myös miesasian ajamista kritisoidaan tolkuttomasti, vailla minkäänlaista asiantuntemusta. Miehisyyden ja miesasian vastaiset kirjoitukset saavat paljon palstatilaa, olivatpa ne kuinka heppoisella pohjalla tahansa.
Esimerkiksi käy Anne Moilasen päätoimittaman Tulvan miesasiaa vastaan hyökkäävä artikkeli Miehet menneisyydestä (Tulva 2/2008), josta käy ilmi, että kirjoittajilla on suuri tarve päästä hyökkäämään miesasiaa vastaan saadakseen poistettua naisaktivistien tasa-arvon määritelmää kyseenalaistavat miesasiamiehet julkisesta keskustelusta.
Ala-arvoisesta hyökkäyksestä huolimatta miesasiamiesten ääni yllättäen kuuluu valtamediassa, vaikkakin vaimeana. Miksi naisaktivistit haluavat hiljentää miesasiaa ajavat miehet? Miksi he ampuvat kärpästä haulikolla?
Miesasiaa ajavien miesten on vaikea vastata arvosteluun, joka ampuu niin ohi, ettei oikeastaan enää puhuta samasta asiasta.
“Naistutkimus on lähtökohtaisesti kriittinen tieteenala, johon kuuluu myös itseäänkorjaavuus, joten on outoa, että sitä arvostellaan kritiikin puutteesta!” Sanoo naistutkimuksen alaista kriittistä miestutkimusta tekevä Arto Jokinen Tulva lehdessä.
Arto Jokisen lausunnosta on vedettävissä se johtopäätös, että ainoastaan naistutkimusta tekevät tahot saavat kritisoida naistutkimusta, joka näin maallikkojärjellä ajateltuna kuulostaa hivenen fundamentalistiselta ja sisäänpäinkääntyneeltä toiminnalta.
Naisaktivismi on Suomessa niin suurimuotoista, että useimpien mielestä täällä ei voi puhua tasa-arvosta ilman feminististä liikettä. Feministinen liike pyrkii aktiivisesti estämään miesaasiamiesten pääsyn tasa-arvokomiteoihin, samoin naisasialiikkeet pyrkivät kaikin tavoin estämään kaiken feminististä totuutta kyseenalaistavan tutkimuksen ja ovat tähän asti pyrkimyksissään onnistuneetkin.
Laadukkaalle kriittiselle naistutkimukselle on haitaksi se, että pieni, mutta vaikutusvaltainen radikaalifeministien äänekäs ydinporukka pyrkii pitämään miehet poissa sukupuolikysymyksiä problematisoivista instansseista — ja, kuten jo mainitsinkin, pääosin he ovat tässä onnistuneetkin.
Monet virallisetkin sukupuolikysymyksiä käsittelevät instanssit ovat tämän pienen naisjoukon naisittamia, mikä huomattavasti vaikuttaa niiden esittämiin julkilausumiin ja lainsäätäjille tekemiin suosituksiin.
Harmittaako naisasiahäirikköjen toiminta? Kysyn itseltäni.
“No tässä on vastattava kieli poskessa. Haluaisin kuitenkin ajaa tasa-arvon asiaa, näin ollen haluan myös parantaa naistenkin asemaa. Toisaalta haluan ärsyttää ihmisiä, nostattaa tällä tavalla keskustelua” Vastaan kiemurtelematta. “Mutta mikäli tätä kysyttäisiin yksittäisiltä miehiltä, niin useimmat vastaisivat, että harmittaa, harmittaa todella paljon”.
Tyypillistä naisaktivistien häiriköintiä on jatkuva ja massiivinen ei-toivottu miesasiamiesten puheita ja kirjoituksiä vääristelevä kirjoittelu erilaisiin medioihin. Tähän eivät riitä naisaktivistien omat lehdet ja foorumit: esimerkiksi televisio-ohjelmia, lehdistöä ja Panu Höglundin ja Henry Laasasen blogeja nämä naishäiriköt ovat terrorisoineet jankkaamisellaan.
Naisaktivistit tuuttaavat valtamediaan (Ja eduskuntaankin) herkeämättä omia ufo-teorioitaan ja tapansa mukaan viesteissään syyttävät miehiä kollektiivisesti joidenkin miesten väkivaltaisuudesta ja vääristelevät tilastoja omaksi edukseen.
Suuri osa ihmisistä pitää naisaktivistien viestittelyä piinallisena verorahojen tuhlauksena. Moni väsyy ja kääntää kanavaa. Oma lukunsa on Tulva lehti, joka fundamentalistisuudessaan muistuttaa fundamentalististen uskovaisten raamattupiirejä joissa ylhäältä tuotua totuutta ei saa kyseenalaistaa.
“Se on ollut miesvihamielisyydessään vertaansa vailla.” arvioi asiaa kieli poskessa tämän blogin kirjoittaja ja arvelee myös, että naisaktivistien toiminta on vain vahingoittanut tasa-arvon asiaa, myös naistenkin osalta, sillä äkkijyrkkien naisaktivistien tempaukset ovat saaneet aikaan sen ettei suurta yleisöä enää pätkääkään kiinnosta tasa-arvon asia. He mielummin lukevat entisen ulkoministerin tekstiviestejä. Tämä pienen radikaalifeministien ydinjoukon avoin miesviha on syypää feministi sanan kansalaisissa aiheuttamaan allergiareaktioon.
Yksi ammattiryhmä jolle tietyt naisaktivistit ovat tulleet valitettavan tutuiksi, ovat toimittajat. Silloin aniharvoin kun tehdään uutisia naisten tekemästä lastensa pahoinpitelyistä, ottavat nämä naisaktivistit toimittajiin yhteyttä ja vedoten omiin näennäistilastoihinsa kertovat omaa totuuttaan siitä että moinen on hyvin harvinaista ja kertovat ketä tässä maassa oikein hakataan; naisia.
Osa naisaktivisteista esiintyy mielellään kaikkien alojen asiantuntijoina — siis toimittajina ja filosofeina HTH — ja/tai tutkijoina, vaikka he tiedemaailmassa ovat marginaalissa.
Miesasiamiesten ja feministien kiistakysymyksistä kenties vaikein on kiistely väkivallasta. “Entäs naisten kokema väkivalta”, huutavat naisaktivistit heti, kun lapsiin ja miehiin kohdistuvasta väkivallasta yritetään puhua. Sama kaava on toistuu aina miesten ongelmista puhuttaessa: kuinka huonosti asiat naisilla ovatkaan — vaikka sitten siirtämällä puheenaihe naisten kokemaan lähisuhdeväkivaltaan, joka toki onkin suuri ongelma.
Kun naisaktivistien kanssa aloittaa keskustelun miesten syrjäytymisestä, huomaa viiden sekunnin päästä puhuvansa lasikatosta, ei lasilattiasta — eli sosiaalituista jotka on suunniteltu pitämään nainen siltojen alta poissa.
Naisten seitsemääkymmentä, tai kahdeksaakymmentä — kumpi luku tänään muodissa onkaan — eurosenttiä tämän blogin kirjoittaja pitää keppihevosena: “Oudointa naisaktivistien väitteissä on, että naisten huonompi palkka olisi miesten syytä, että naisilla olisi vastassaan mieskollektiivien verkosto. Etenkään kun naisaktivistit eivät itse tee mitään saadakseen naiset siirtymään paremmin palkatuille aloille.”
Naisaktivistien fundamentalistiset voimat herättävät miesasiamiehissä inhoa, turhautumista ja suoranaista epätoivoa ja jopa suoranaista vihaa. Kukaan tai mikään ei ole yhtä sinnikäs kuin miesvihainen feministi — paitsi ehkä feministivihainen miesaktivisti, nämä kaksi ansaitsevat toisensa.
Perinpohjaisistakaan keskusteluista näiden naisten kanssa ei ole todistettavasti mitään hyötyä. päin vastoin. Siksi onkin rasittavaa ja ärsyttävää, että monet naishäiriköt pyrkivät aktiiviseen vuorovaikutukseen asioista päättävien tahojen kanssa. Etenkin kansanedustajille ja viranomaisille muutaman feministisen järjestön edustajat on tullut liiankin tutuksi.
Sähköposteja, julkilausumia ja kannanottoja lähetetään kansanedustajille jatkuvasti ja mikäli joku näistä kerrankin nyökkäilee naisaktivistin ajatustulvan edessa, saa hän naisaktivistista ikuisen ystävän, joka meilailee ajatuksistaan ja tuntemuksistaan kuin uskonnollinen fundementalisti tai maanien itsehillintään kykenemätön teini.
Aivan tavallisilla miehilläkin on monta iloista kapakkailtaa mennyt piloille, kun on erehtynyt kallistamaan korvaansa naisaktivistin tympeälle fundamentalistisössötykselle.
Naisaktivismiin kuuluu tietenkin väittää ajavansa tasa-arvon asiaa — mikä on saivartelun maailmanennätys.
Suomalaisten naisaktivistien masinoimalla miesten vastaisella keskustelulla ja kampanjoinnilla on ikävä kyllä yhteys siihen mitä tasa-arvopolitiikassa faktisesti tapahtuu, sillä naisaktivismi ja tasa-arvopolitiikka ovat — miesten epäonneksi — sama asia.
“Muun muassa YK:n (2004) ja EU:n (2006) antamissa miehiä ja ja tasa-arvoa koskevissa päätöslauselmissa sanotaan, että miestyö ei saa vaarantaa naisten tasa-arvon edistämiseksi tehtävää työtä” Toteaa Tulvassa Ylitarkastaja Jouni Varanka sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksiköstä.
Ja koska naisaktivistit ovat virallisissa elimissä määrittelemässä mikä vaarantaa naisten tasa-arvon vuoksi tehtävää työtä ei naisaktivisteillä ole hätäpäivää; kaikki miesten hyväksi tehtävä työ voidaan määritellä naisten asian ajamisen vaarantamiseksi.
Mikä on sitten syynä miesaktivismin nousuun? Arto Jokinen löytää syyn historiasta: “Perinteinen maskuliinisuus on ajatunut lopullisesti kriisiin. Ensimmäiset iskut tulivat 1960- ja 70-luvuilla, kun naiset alkoivat joukolla tasa-arvoistua. Tässä on kyseessä vanhakantaisen sukupuolikäsityksen viimeinen kuolinkouristus” Jokinen sanoo ottamatta huomioon sitä, että kyse ei enää pitkään aikaan ole ollut maskuliinisuuden kriisistä, vaan naisaktivistien halusta päästä ylivaltaan määrittelemään mikä on oikeaa maskuliinisuutta.
Naisaktivistit eivät ole käsittäneet sitä, että miehuus oli — ja on ehkä yhä edelleenkin — kriisissä vain ns. suurten ikäluokkien miehillä, 1960-luvun jälkeen syntyneet miehet ovat kasvaneet sukupuolten välisen tasa-arvon ideaaliin uskovassa yhteiskunnassa. Heille tuo naisaktivistien “maskuliinikriisi” on käsite joka kuuluu historiaan; he ovat sankoin joukoin jääneet isyyslomille ja vanhempainvapaillekin. “Pienten ikäluokkien” miehille sukupuolten välinen tasa-arvo on jokapäiväinen asia, heillä ei ole miehuutensa suhteen kriisiä, pikemminkin se kriisi on siirtynyt naisasianaisten puolelle, feminismi on 2000-luvulla ajautunut lopullisesti kriisiin.
Ehkä jopa feminiinisyys on 2000-luvulla ajatunut kriisiin.
Ennen kun mies päti työelämässä ja nainen hoiti kodin ja lapset, kaikki oli naisen kannalta tavallaan yksinkertaista. Mutta kun miehet alkoivat kiinnostua perinteisestä naisten valtakunnasta, kodista, ajautui naiseus kriisiin: Mitä on tapahtunut? Minun valtakuntani ei enää olekaan minun?
Onneksemme tasa-arvon asia on tasa-arvokeskustelusta huolimatta edistynyt — enkä minäkään tällä kirjoituksella sitä varsinaisesti edistä.
Nyt kun olet tänne asti päässyt, niin kävisepä lukemassa myöskin tuo: Menneisyyden miehet 1 sivu,.
Jätin tästä henkilöönkäyvimmät herjailut pois, sillä olen pohjimmiltani kiltti immeinen….
Saara sanoi
Et edistä, et, eivätkä varsin sitä tee panut eivätkä henrytkään.
Tästä koko touhusta on tullut akateeminen harrastus niiden todellisesta syrjäytyneisyydestä ja kurjuudesta kärsivien kustannuksella. Kilpaillaan siitä kenellä on vaikeinta, vaikka näistä taistelijoista kenelläkään ei taida liiemmin kovin vaikeaa olla.
Sillä aikaa kun nämä korkeasti koulutetut ja hyväosaiset tutkijat ja naisasianaiset luetteloivat tilastojaan, huono-osaiset jatkavat arjen puurtamistaan matalapalkka-aloilla kenenkään koskaan siitä todella välittämättä. Siellä mennään päivä kerrallaan. Arki on pelkkää työtä ja taistelua siitä, miten tulla toimeen seuraavaan tilipäivään saakka.
Matalapalkka-aloilla työskentelee niin naisia kuin miehiäkin. Enimmäkseen nämä alat ovat kuitenkin naisvaltaisia, ja juuri ne työt ovat myös erityisen raskaita sekä kuluttavia. Ja juuri siksi palkka on pieni, koska ala on perinteisesti naisvaltainen. Alalla työskentelevät miehet luokitellaan henkisesti myös “naisiksi”.
Näillä aloilla työskentelee siis ihmisiä, joilla ei ole korkeaa koulutusta ja joita myös ja nimenomaan nämä taistelevat akateemiset itse vähättelevät sukupuoleen katsomatta.
Vähemmän raskaita töitä tekevät “naiset” ovat jo jaksaneet nostaa itsensä palkkakuopasta, mutta kaikkein matalapalkkaisimpien alojen “naisilla” ei todellakaan ole aikaa ja energiaa alkaa taistella parempien olojen puolesta. Siitä syystä homma on jäänyt näiden akateemisten tehtäväksi, jotka kuitenkin ovat vieraantuneet siitä todellisesta kurjuudesta.
Siksi on syntynyt tämä sukupuolten välinen syyttelyjen soppa, kun kenelläkään niistä ei ole todellista kosketusta kurjuuteen, vaan ainoastaan niihin paperisiin tilastoihin, jotka eivät arjesta ja siitä selviämisestä kerro mitään. Siksi asiat eivät ole edenneet vuosikymmeniin mihinkään suuntaan.
Siellä nimittäin on todellakin paljon naisia, jotka ovat loppuun asti väsyneitä ja joille keittiövaltakuntansa menetys olisi päinvastoin suuri helpotus. On naurettava ajatus, että juuri ne kurjimmat olisivat jotenkin omasta statuksestaan huolissaan.
Siksi en pitänyt tästä kirjoituksesta. Se oli samaa luokkaa sen perinokkelan hapatuksen kanssa, jota harrastavat molemmat, nais- ja miesasioitaan sokeasti ajavat huomionkipeät panut ja annet. Tänään Metrossa muotia palvova Moilanenkin on muuten tästä hyvä esimerkki.
Saara sanoi
“Oudointa naisaktivistien väitteissä on, että naisten huonompi palkka olisi miesten syytä, että naisilla olisi vastassaan mieskollektiivien verkosto. Etenkään kun naisaktivistit eivät itse tee mitään saadakseen naiset siirtymään paremmin palkatuille aloille.”
Oikeastaan tässä on koko asian ydin. Arvostetaan vain paremmin palkattuja aloja ja vouhkataan naisten johtajakiintiöistä, ikään kuin asiat ratkeaisivat sillä. Naiset ovat yhtä vittumaisia pomoja kuin miehetkin ja heidät kyllä valjastetaan markkinatalouden palvelukseen ihan samoilla säännöillä. Huonosti tuottava naisjohtaja ei ole johtajana pitkään.
Sitä paitsi ei jokainen ihminen tässä maassa voi olla korkeasti koulutettu. Koulutus ei voi olla ihmisen ainoa arvostuksen mitta. Ei kaikille riitä niitä hienoja hyvinpalkattuja töitä kuitenkaan. Jos ajatellaan vähänkoulutettuja miehiä, ne kyllä saavat siitä huolimatta huomattavasti parempaa palkkaa. Ja siinä on se juju. Riittää kun on mies tienatakseen paremmin samoilla eväillä.
Asia pitäisi siis korjata ensin ruohonjuuritasolla. On mahdotonta rakentaa lasikattoja lahojen perustuksien päälle.
tpjs sanoi
“Jos ajatellaan vähänkoulutettuja miehiä, ne kyllä saavat siitä huolimatta huomattavasti parempaa palkkaa. Ja siinä on se juju. Riittää kun on mies tienatakseen paremmin samoilla eväillä.”
Täällä ilmoittautuu yksi vähänkoulutettu mies, joka ei ole eläessään saanut mitään mieslisää palkkaansa. Täsmälleen samaa liksaa minulle on aina maksettu kuin naispuolisille työtovereilleni. Paitsi jos huomioidaan ikälisät sun muut, jolloin olen itse asiassa tienannut selvästi huonommin kuin valtaosa minua selvästi nuoremmista mutta pitempään töissä olleista naisista (oma työhistoriani on aika pirstaleinen).
Haluaisin siis tietää, mihin perustuu tuo väite “riittää että on mies tienatakseen paremmin samoilla eväillä”. Olen aika monta eri työpaikkaa nähnyt, ja kaikissa on maksettu sama palkka samasta työstä sukupuoleen katsomatta.
Tietysti voidaan ajatella, että on erikseen “miesten” ja “naisten” työt, ja kieltämättä jostain perinteisistä duunarihommista maksetaan paremmin kuin hoiva- ja palvelualan töistä. Tästä on mielestäni kuitenkin turha tehdä mitään sukupuolikysymystä, työstähän maksetaan pitkälti lyhyen tähtäime taloudellisten tuottojen eikä sukupuolijakauman perusteella. Eikä naisilla ole mitään biologista eikä nykypäivänä sosiaalistakaan estettä kouluttautua niille aloille, joilla on isommat palkat.
tpjs sanoi
Jatketaan vielä edellistä… Totta kai on ikävää, etteivät kaikki voi tehdä juuri itselleen mieluisinta työtä ja saada siitä hyvää palkkaa. Mutta ainakin vapaassa markkinataloudessa sellainen malli, jossa joka ikisestä työtehtävästä maksettaisiin sama liksa, on aika mahdoton. Ja jonkinlainen luokkajako on järjestäytyneessä yhteiskunnassa aina ollut, siihen ei auttanut edes kommunismi.
Elämä nyt vain on epäreilua. Esimerkiksi minä olen aina pitänyt fiktion kirjoittamisesta, ja viime vuosina olen alkanut saada siitä jonkinlaisia meriittejäkin (kirjoituskilpailupalkintoja, lehtijulkaisuja jne.). Voidaan siis olettaa, että olen ainakin keskimääräistä vastaantulijaa parempi siinä mitä teen – mutta on myös varmaa, etten koskaan hanki tällä lahjallani elantoani tai edes saa siitä kovin kummoista taloudellista hyötyä. Sitten taas monet ystäväni ovat ns. tietokonenörttejä, he ovat pienestä pitäen ihan omaksi ilokseen peukaloineet tietokoneiden sisuskaluja, ohjelmoineet, suunnitelleet nettisivuja jne., ja vaikka hekään eivät ole mitään guruja vaan ihan tavallisia tietokoneharrastajia, heille maksetaan tästä “harrastuksestaan” useiden tuhansien eurojen kuukausipalkkaa. Eri asiat nyt vain eivät ole samanarvoisia, ja jos ei ole luonnostaan kiinnostunut ns. tuottavista asioista, jää oikeastaan vain huonoja vaihtoehtoja – joko alkaa tehdä jotain mistä ei pidä ja hankkii sillä tavalla rahaa, tai sitten tekee sitä mistä tykkää ja pysyy köyhänä.
Saara sanoi
Huom! Lähtökohtaisesti miesvaltaiset alat ovat paremmin palkattuja, riippumatta siitä, onko kirvesmiehenä, bussikuskina tai autonasentajana nainen vai mies. Totta kai samaa palkkaa maksetaan kaupassakin miehille ja naisille, mutta lähtökohtaisesti myyjän palkka on surkeampi kuin esim. paskakuskin. Siis lähtökohtaisesti. Ja johtuen juuri siitä, että se on perinteisesti ollut naisvaltainen ala. Tuottaako paskakuski siis myyjää paremmin?
Mikä ero esimerkiksi on tuottavuuden kannalta aikoinaan raskaalla lakkoaseella palkkakuopasta ylösnostettujen pankkivirkailijoiden ja edelleen naurettavapalkkaisen kassanhoitajan töissä? Tai bussikuskin ja lastenhoitajan? Ei se ihan niin mustavalkoista ole, että vain tuottavasta työstä maksettaisiin parempaa palkkaa.
Ongelma on juuri siinä, että miehelle annetaan paremmat mahdollisuudet selvitä yhtä huonoilla eväillä. Naisella pitäisi siis olla naisena ja naisen töissä samat alkuasetelmat siellä alimmalla tasolla. Kyse ei siis ole siitä, että kaikesta pitäisi maksaa saman verran, vaan että ihmisillä olisi lähtökohtaisesti sukupuolesta ja rodusta riippumatta samat mahdollisuudet.
Ja ei, ratkaisu ei ole se, että siirretään naiset miesvaltaisille aloille, koska naisvaltaisilla aloilla on jonkun alipalkatun edelleen pakko tehdä töitä. Nykyisinhän niihin hommiin palkataankin jo sen vuoksi oikeuksistaan tietämättömiä maahanmuuttajia, omissa oloissaan korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka sitten täällä pudotetaan alimmalle tasolle, siis sille, jolla naiset perinteisesti ovat töitä tehneet ja tekevät edelleen.
Miksi ihmeessä meidän olisi sukupolvi toisensa jälkeen pakko päästä kyykyttämään jotakuta ja pitää itsestään selvänä sitä, että “Eri asiat nyt vain eivät ole samanarvoisia”. Tällä vain jatketaan luvan kanssa epätasa-arvon jatkumista.
johannesknektman sanoi
Saara, olet pääosin oikeassa tuossa miesvaltaisten alojen keskimääräisestä paremmasta palkasta.
Ohimennen sanoen “paskakuskin” työ on huomattavasti vaativampaa kuin saattaisit kuvitella ja takuuvarmasti myyjän työtä vaativampaa.
Toki on paljon aliarvostettuja aloja ja suurinta osaa näistä aloista taitaa yhdistää se, että ne ovat naisvaltaisia.
Mutta sikäli olen eri mieltä, että ei kukaan pakota naisia menemään naisvaltaisille aloille, he voivat aivan yhtä hyvin hankkiutua muille aloille.
(Itse muuten tein päin vastaisen ratkaisun: hankkiuduin hyväpalkkaisesta työstä nykyiselle alalleni, jossa saan n. 25-30%:ia vähemmän palkkaa kuin aiemmin, koska tämä työ kiinnosti minua)
Ihan sivuhuomiona: tuntemani sairaanhoitajat — otos on siis hyvin pieni — muuten jatkuvasti nurisevat kuinka paskaa, ja paskasti palkattua työtä heidän työnsä on (Lisineen he saavat about samaa palkkaa kuin minäkin ja omasta mielestäni saan ihan kohtuullista palkkaa — olkoonkin että työni on rennompaa), ja kun kysyn heiltä mikseivät sitten vaihda alaa, niin vastausta ei löydy. Tosin kaksi vaihtoikin IT-alalle ja palasivat sairaanhoitajiksi huomattuaan etteivät IT-alalla saaneetkaan parempaa palkkaa kuin sairaanhoitajina.
Kuten aiemminkin olen sanonut, niin kauan kun elämme lyhytnäköisessä yhteiskunnassa tulee ns. naisvaltaisten alojen palkka olemaan pieni, sillä esim. terveydenhoitajan työtä ei voi mitata lyhyen tähtäimen tuottojen mukaan ja lienee vielä toistaiseksi turha toivo saada päättäjät näkemään tuottavuutta kaksi-kolme vuosikymmentä eteenpäin.
Jos sairaanhoito toimisi kuten sen kuuluu — mitä se ei enää resurssipulassaan tee — niin hoidettavien työntekijöiden lisääntynyt terveys nostaisi työntekijöiden tuottavuutta työelämän loppuvuosina ja siirtäisi eläkkeelle siirtymistä jopa vuosilla. Mikäli päättäjillä olisi kaukonäköisyyttä he ottaisivat tämän huomioon.
Mutta ei se ole tyhmä joka maksaa huonosti, vaan se joka siihen huonoon palkkaan tyytyy.
“Ja ei, ratkaisu ei ole se, että siirretään naiset miesvaltaisille aloille, koska naisvaltaisilla aloilla on jonkun alipalkatun edelleen pakko tehdä töitä.”
Itse asiassa pitkällä tähtäimellä tämä olisi se ratkaisu, kun naisvaltaisille aloille si saatasisi työvoimaa seuraisi tästä loogisesti (En väitä että yhteiskunta kuitenkaan toimisi loogisesti) se, että niiden alojen houkuttelevuutta kasvatettaisiin palkkausta parantamalla, sillä ne naisvaltaiset alatkin kuitenkin ovat aivan yhtä elintärkeitä Suomelle kuin miesvaltaiset alatkin,
“Miksi ihmeessä meidän olisi sukupolvi toisensa jälkeen pakko päästä kyykyttämään jotakuta ja pitää itsestään selvänä sitä, että “Eri asiat nyt vain eivät ole samanarvoisia”. Tällä vain jatketaan luvan kanssa epätasa-arvon jatkumista.”
Emme me, tai ainakaan minä, niitä aloja arvota (Jos arvottaisin niin terveydenhuollossa, siivoushommissa ja sosiaalipuolella saataisiin parempaa palkkaa kuin mitä nyt saadaan), niitä arvottaa tuottavuus ja mikä ikävintä; lyhyen näkymän tuottavuus.
Eriarvoista? Kyllä ja siihen on puututtava.
Mutta ei naisten tasa-arvo ongelmiin puuttumisen tulisi vaikuttaa niin ettei miesten tasa-arvo ongelmista saisi puhua.
Tulvassa minua muuten ärsytti sen alrtikkelin täysin tarkoituksellinen vinoilu, joten siksi käänsin huvin vuoksi sen toisin päin — olkoonkin että taisin olla liian kiltti.
tpjs sanoi
No, voihan sitä tietysti ajaa eri aloille tasapuolisempaa palkkausta. Sittenkään en vain oikein näe tässä sukupuolikysymystä – voihan sillä olla historiallinen merkitys, mutta jos tavoitteena on nostaa jonkun alan arvostusta (ja palkkoja) tänä päivänä, oleellisempaa kai olisi tuoda esille että alalla tehdään raskasta, vaativaa ja myös tärkeää työtä ja siitä pitää saada kunnon korvaus. Jos tuota naisasiaa korostetaan liikaa, se voi tehdä asialle jopa hallaa koska monet matalapalkka-alat eivät enää nykypäivänä ole selvästi naisvaltaisia – kuten nyt vaikka palveluala, jolla on paljon miehiäkin, tai siivousala, joka on tainnut pääasiassa jäädä maahanmuuttajille sukupuoleen katsomatta.
Ylipäätään olen sitä mieltä, että sukupuoleen tuijotetaan nykyään ihan liikaa vaikka todellinen ongelma on kasvavissa luokkaeroissa. Ymmärtäisin, ettemme ole tästä perimmäisestä asiasta edes hirveän pahasti eri mieltä, vaikka näkökulmamme poikkeavatkin toisistaan.
tpjs sanoi
Edellinen oli siis Saaralle, blogin isäntä ehti näemmä väliin.
johannesknektman sanoi
tpjs:“Sittenkään en vain oikein näe tässä sukupuolikysymystä – voihan sillä olla historiallinen merkitys, mutta jos tavoitteena on nostaa jonkun alan arvostusta (ja palkkoja) tänä päivänä, oleellisempaa kai olisi tuoda esille että alalla tehdään raskasta, vaativaa ja myös tärkeää työtä ja siitä pitää saada kunnon korvaus.”
Juuri näin, kyse ei niinkään ole sukupuolesta, vaan työn arvosta ja mikäli näille matalapalkka-aloille halutaan parempaa palkkaa, olisi tuotava esille tuota raskautta jne. ja arvotettava ne, myöskin palkan osalta, sen mukaan.
Jahas, nyt on sitten jatkettava hyvinpalkatun¹ miesvaltaisen alani töitä, edes miesvaltaisilla aloilla se palkka kun ei ilman työnsä tekemistä tilille rapsahda.
¹ Teoriassa ala on hyvinpalkattu, mutta minä nautinkin valtion pitkää ja kapeaa leipää…
Saara sanoi
Itse asiassa, Johannes, se arvottaminen juuri tuosta:
“Ohimennen sanoen “paskakuskin” työ on huomattavasti vaativampaa kuin saattaisit kuvitella ja takuuvarmasti myyjän työtä vaativampaa.”
Niin siis millä tavalla vaativampaa? Hajunsa ja epämiellyttävyytensä takia? Mutta puhuuko paskakuski haisevassa viemärissä kieliä? Uhkaako ryöstäjä paskakuskia? Eikö myyjä myös rasitu seistessään koko päivän tai purkaessaan kuormaa. Seisooko paskakuski koko päivän? Entä onko esim. ruokakaupan kassahomma vähemmän vaativampaa? Istuupi vaan siinä päivät pääksytysten ja tulee sitten sanomaan, että se on helppoa ja kevyttä kenttähommelia. Tämähän on ihan älytöntä. Juuri noin ei voi tehdä! Ei töitä voi arvottaa. Jokin toinen asia voi olla eri töissä toista työtä vaativampaa ja jokin toinen taas ei.
“Mutta sikäli olen eri mieltä, että ei kukaan pakota naisia menemään naisvaltaisille aloille, he voivat aivan yhtä hyvin hankkiutua muille aloille”
Tämä ei ole ihan näin mustavalkoista. “Yhtähyvin muille aloille” on kyllä melko naiivi ajatus tässä tittelinkipeässä maasssa, kun puhutaan vähän koulutetuista ihmisistä. Suomessa ollaan muutenkin menossa siihen suuntaan, tai siis ollaan jo menty, että korkeasti koulutettuja alkaa olla liikaa. Niille ei riitä töitä. Jotta koulutus ei mene hukkaan, ne tekevät pätkätöitä, sillä matalapalkka-ala ei ole mikään vaihtoehto – sitä tehdään silloin kun koulut ovat jääneet kesken ja elämät siinä pisteessä, että eletään jo kädestä suuhun. Opiskelu ei siinä vaiheessa ole enää helpoin ratkaisu, kun on pieniä lapsia huollettavana ja toimeentulo jostakin haalittava. Eli aika usein monen on ihan pakko tyytyä siihen palkkaan mitä saavat. Olkoot sitten mielestäsi kuinka tyhmiä tahansa. Arjesta selviäminen ei ole monelle suomalaiselle helppoa, yh-vanhemmista puhumattakaan. Siitähän tässä alun perin oli kyse. Femakot keuhkoavat johtajakiintiöistä, kun asiat ovat vielä perustuksiltaankin ihan päin persettä, mutta eihän se niitä kiinnosta, joilla on aikaa ja voimia taistella. Niillä kurjimmilla eivät voimat kyllä siihen taisteluun enää riitä.
Minusta naisvaltaisia alojakin voisi arvostaa siinä määrin, että ne myös olisivat vaihtoehto. Miksi ne eivät voisi olla sitä siinä missä miestenkin alat. Minkä takia paskakuskin työstä saa sellaista palkkaa, että se on todellinen vaihtoehto, mutta siivoojan työstä ei? Siihen ei siis alun perin ole ollut mitään muuta syytä kuin että paskakuskin työ on ollut miesten hommaa ja siksi siitä maksetaan kohtuullisesti.
tpjs, juuri siitä historiallisesta lähtökohdasta käsin naisvaltaisten alojen palkkaus on jäänyt miesvaltaisista aloista jälkeen. Toki se auttaisi, että aloille haettaisiin yleisesti arvostusta, mutta jo tuo Johanneksen alkukommentti kertoo kaiken. Paskakuskin työkin on siellä selkärangassa naisvaltaista alaa vaativampaa. Paskakuski on aina mies. Se on tosi miesten työtä.
Vaikea se on arvostusta saada tältä pohjalta
Tuntematon sanoi
Eiköhän se paskakuskien parempi palkkaus johdu ihan vaan taloudellisista realiteeteista, eikä mistään mystisestä “arvostuksesta”, tai siitä että alalla sattuu työskentelemään pääasiallisesti miehiä. Kysyntä ja tarjonta määrää tietyllä ajanhetkellä hinnan, ja tämä pätee universaalisti, riippumatta hyödykkeen tyypistä.
Kauppiaina on historiallisesti toiminut miehet. Tämä tarkoittaa siis, että historiallisesti kaupankassat ovat olleet myös miehiä, koska suuret sekatavarakaupat ovat kovin nuori ilmiö. Sama pätee myös sihteereihin. Tälläiset alat ovat siirtyneet naisvaltaisiksi lähinnä juuri sen takia, että matalasti koulutettuja naisia tuli työmarkkinoille 1900-luvun puolivälin jälkeen valtoimenaan, ja toisaalta naiset metsästävät vauraita miehiä kaupungeista.
Rationaaliset naiset hyväksyvät miehiä alhaisemman palkan työstä, koska tavoitteena on päästä rikkaisiin naimisiin, jolloin lyhyellä aikavälillä pienemmät tulot ovat rationaalinen valinta; tulevaisuudessa voi elää miehen tuloilla.
Tämä selittää myös sen miksi kaupungeissa on tyypillisesti enemmän naisia kuin miehiä, ja mitä vauraampi kaupunki, sitä suurempi ero on. Ja käänteisesti, miksi maaseudulla on nuoria, nuorehkoja miehiä epäsuhteessa naisiin.
Liekkiö sanoi
Kirjoitit:
“Panu Höglundin ja Henry Laasasen blogeja nämä naishäiriköt ovat terrorisoineet jankkaamisellaan.”
Tulvan juttu vahvisti kyllä sen, että noissa asioista puhutaan pahasti ohi “vastapuolen”. Laasasen blogin perusteella tämä on viimeistään selvää.
Katselin noita Laasasen blogin kommenttiketjuja, ja hirveää jankkaamistahan siellä on. Itselleni jäi kuitenkin sellainen tuntuma, että miehet siellä jankkaavat, puolin ja toisin. Yhden usein kommentoivan naisen bongasin, mutta hän ei tunnustautunut feministiksi ja oli varsin rakentava.
Epäilen, että naisfeministit keskustelevat jossain muualla. Tämä on tietenkin mutua, anonyymistä keskustelusta on kyse.
johannesknektman sanoi
Saara: “Niin siis millä tavalla vaativampaa? Hajunsa ja epämiellyttävyytensä takia? Mutta puhuuko paskakuski haisevassa viemärissä kieliä?”
No se paskakuski voi vääntää väärästä vivusta ja paska alkaa valumaan asiakkaiden peräpäistä
Siihen paskakuskin työhön vaaditaan koulutus ja entiseltä luokkakaverilta vaadittiin mm. tulityökorttia (Helppo hankkia, koulutus on ilmainen, mutta mitähän sillä tuossa työssä tekee?) ja jotain muutakin mitä en nyt muista. Kuulosti moninmutkaiselta työltä.
Ja tuskin läheskään kaikki myyjät kieliä joutuvat puhumaan.
“Uhkaako ryöstäjä paskakuskia?”
En usko, tosin tiedän tapauksen jossa viemäreiden tyhjentäjää lyötiin lankulla päähän, mutta luulisin että moinen tapahtuma on hyvin suuri poikkeus. Ja ei tämäkään pahoinpitelijä säiliöautoa ryöstämässä ollut, oli vain suivaantunut kalliista jätemaksuista (Ja oli tolkuttomassa humalassa).
“Eikö myyjä myös rasitu seistessään koko päivän tai purkaessaan kuormaa. Seisooko paskakuski koko päivän?”
Tottakai myyjäkin rasittuu ja kyllä paskakuski käsittääkseni ison osan päivästä seisoo ja vieläpä hankalassa asennossa.
Entä onko esim. ruokakaupan kassahomma vähemmän vaativampaa? Istuupi vaan siinä päivät pääksytysten ja tulee sitten sanomaan, että se on helppoa ja kevyttä kenttähommelia.
En tiedä, tiedän vain kodinkonemyyjän töistä.
“Tämä ei ole ihan näin mustavalkoista. “Yhtähyvin muille aloille” on kyllä melko naiivi ajatus tässä tittelinkipeässä maasssa, kun puhutaan vähän koulutetuista ihmisistä.”
Mikä estää kouluttautumasta?
Tämä kuulostaa nyt töykeältä ja hyvinkin oikeistolaiselta (Kuten joskus sanoin, olen vasemmistolainen anarko-konservatiivi), mutta meillä on vielä toistaiseksi suhteellisen hyvä toisen asteen koulutusjärjestelmä ja aikuiskoulutukseen pääsee melkein millä todistuksella tahansa. Itse asiassa sinne pakotetaan, mikäli olet työtön.
Toki on poikkeuksia joiden on hankala kouluttautua, mutta mahdotonta se ei kenelläkään normaaliälyiselle ole ja niistä jotka eivät siihen kykene, oli syys itten mikä tahansa, olisi yhteiskunnan pidettävä huolta — mitä se ei nykyisin enää tee.
“Arjesta selviäminen ei ole monelle suomalaiselle helppoa, yh-vanhemmista puhumattakaan. “
Tämä varmaankin pitää paikkansa, jo kahden vanhemman köyhässä perheessä lasten kasvattaminen oli raskasta.
YH-vanhempien asiat ovat perkeleen huonolla tolalla ja vaikuttaa siltä että niitä huononnetaan joka vuosi.
“Siitähän tässä alun perin oli kyse. Femakot keuhkoavat johtajakiintiöistä, kun asiat ovat vielä perustuksiltaankin ihan päin persettä, mutta eihän se niitä kiinnosta, joilla on aikaa ja voimia taistella. Niillä kurjimmilla eivät voimat kyllä siihen taisteluun enää riitä.”
No tuosta olen samaa mieltä, resurssit olisi keskitettävä sen pohjatyön tekemiseen, myöskin feministien resurssit, sillä totta on, että kaikkien ihmisten voimat eivät riitä perustoimeentulon hankkimisen ja lasten kasvattamisen jälkeen yhtään mihinkään, saatikka sitten omien asioidensa puolesta taistelemiseen.
“Tämähän on ihan älytöntä. Juuri noin ei voi tehdä! Ei töitä voi arvottaa. Jokin toinen asia voi olla eri töissä toista työtä vaativampaa ja jokin toinen taas ei.”
Mutta töitä nyt arvotetaan ja itse asiassa niit ovat arvottamassa feministit (”Samanarvoisesta työstä sama palkka” mantra on tullut entisen “Samasta työstä sama palkka” tilalle). Yleensä työtä arvotetaan sen tuottavuuden mukaan, ja, kuten sanoin, niin kauan kun tuijotetaan vain seuraavaa puolta vuotta tai vuottakin, eivät ne naisvaltaisilla aloilla työskentelevät saa ansaitsemaansa palkkaa.
“Paskakuskin työkin on siellä selkärangassa naisvaltaista alaa vaativampaa. Paskakuski on aina mies. Se on tosi miesten työtä.”
Itse asiassa he eivät nykyisin läheskään aina ole miehiä, sinne on paljonkin tullut naisia, tosin naisvaltaista se ei vieläkään ole.
ja minä muuten en ole tosimies, enkä ole koskaan ollutkaan.
“Vaikea se on arvostusta saada tältä pohjalta”
Niinpä ja sama koskee myöskin miesten puolesta tehtävää työtä, ei sitäkään kukaan arvosta, jonkin Hurstin suvun sekin työ on tehtävä yhteiskunnan puolesta ja sillä aikaa me kinastelemme tyhjänpäiväisistä arvotuksista
johannesknektman sanoi
ja muuten, minä tiedän että useimpiin myyjän hommiin vaaditaan koulutus, joihinkin hyvinkin pitkä koulutus. Enkä tarkoita sitä etteikö myyjän työ olisi vaativaa ja ansaitsisi parempaa palkkaa. Minä vain arvotan siivoojan — aivan, naisvaltaisen, alipalkatun ja aliarvostetun siivoojan työn — ja paskakuskin työt myyjän työn yläpuolelle.
Töitä on arvotettava jotta niiden palkkataso voidaan arvioida, sama palkka työstä riippumatta ei oikein toimi ihmisten muodostamassa yhteiskunnassa. Ikävä vain että arvotukset ovat tällä hetkellä päin honkia, esim. minun työni arvotetaan suhteettoman korkealle (Vaikkakin ainoa palaute jota saan on haukkuja) työni vaativuuteen nähden.
Mette sanoi
Tuntemattoman kommentit ovat historiallisesti jälkijättöisiä.
“Rationaaliset naiset hyväksyvät miehiä alhaisemman palkan työstä, koska tavoitteena on päästä rikkaisiin naimisiin, jolloin lyhyellä aikavälillä pienemmät tulot ovat rationaalinen valinta; tulevaisuudessa voi elää miehen tuloilla.
Tämä selittää myös sen miksi kaupungeissa on tyypillisesti enemmän naisia kuin miehiä, ja mitä vauraampi kaupunki, sitä suurempi ero on. Ja käänteisesti, miksi maaseudulla on nuoria, nuorehkoja miehiä epäsuhteessa naisiin.”
Ns. naisten alat ovat olleet huonommin palkattuja, koska naisten on kuviteltu hankkiutuvan rikkaisiin naimisiin. Ei tosin Suomessa, joka on asenteiden suhteen yllättävän tasa-arvoinen. Kirjoitan tätä Tampereella, jossa oli aikoinaan naisenemmistö johtuen tehdastöistä, joihin otettiin nimenomaan naisia – eikä kurakolmosessa työskentely ollut helppoa. Kasvoin itse kirjaimellisesti kutomakoneiden alla (isäni oli laitosmies, ja asunto oli tehtaan puolesta tehtaan tiloissa).
Vaikka luen itseni feministiksi – siinä rehellisen vanhanaikaisessa mielessä: samasta työstä sama palkka – sanoisin, että nykyaikana kouluttamattomilla miehillä on paljon vaikeampaa kuin naisilla. Vaikka siivoojilta ja kaupan kassoilta vaaditaan koulutusta (tosin lähikaupassani on niin paljon yliopiston opiskelijoita, että tuskin heiltä on tradenomin tutkintoa vaadittu), niin laman aikana itse vedin päälleni Tampereen kaupunkin sinisen koltun ja siivosin vanhusten takapuolia ja vanhainkodin lattioita evästyksellä “jokainen nainen noita osaa”. Varsinainen työni oli ollut aika korkealla rahankäsittelyhommissa ja kirjanpidossa, kunnes työpaikka lähti alta.
Vastaavia töitä ei miehille löydy – kuorma-autoissa ei enää ole repsikoita, ja raksan yleismiehet tulevat Ukrainasta. Sen voin taata, meidän taloyhtiössämme tehtiin ulkoseinä- ja parvekeremontti, ja yhteinen kieli oli turistienglanti, venäjä olisi käynyt, mutta sitä ei osannut pomo. Eli mitä tekevät koulunsa vajaaksi jättäneet nuoret miehet?
johannesknektman sanoi
Liekkiö: “Tulvan juttu vahvisti kyllä sen, että noissa asioista puhutaan pahasti ohi “vastapuolen”. Laasasen blogin perusteella tämä on viimeistään selvää.”
Tiedän, mutta Laasasen mukaan oli alkuperäinenkin väite siitä että Laasanen olis “tuutannut” postilistan viestejä täyteen aivan yhtä väärä, ja miksi en uskoisi Laasasta joka blogissaan julkaisi ne ko. listalle lähettämänsä viestit? Sillä jonkun joka tuolla listalla on olisi suhteellisen helppo todistaa hänen valehtelevan ja tuskin Laasanen niin tyhmä on että lähtee moiselle tielle.
johannesknektman sanoi
Saara, olen muuten joskus miettinyt, että mitä tapahtuisi mikäli siivoojat, lähihoitajat, palvelua-alalla olevat (siis mm. myyjät ja kassat) ja korkeakoulutetuista esim. lastenhoitajat ja kirjastonhoitajat päättäisivät yht’aikaisesti mennä lakkoon.
Suomi olisi kusessa.
Olen itsekin toiminut siivoojana ja voin sanoa että se on mitä raskainta ja aliarvostetuinta työtä. Siivoominen on aliarvostettua, vaikka tosiasia on että ilman siivoojia kahlaisimme bakteeri- ja virusmeressä. Tai vaihtehtoisesti iso osa työpäivästämme menisi työn ulkopuoliseen työhön: siivoomiseen.
On toki paljon muitakin aliarvostettuja aloja ja myyjän työ on varmaankin yksi niistä (En ole koskaan edes ajatellut myyjän työn arvoa, mikä kertoo jotain siitä kuinka vähän arvostan sitä työtä, enhän edes ajattele sitä — se lienee samanlainen työ kuin minunkin työni: Jos teet hommasi hyvin ihmiset eivät edes huomaa sinua ja jos teet mokan kaikki haukkuvat) kaikkia näitä aloja yhdistää se, että ne ovat naisvaltaisia, ei ihan heti tule mieleeni ns. miehistä aliarvostettua matalapalkka-alaa (Matalapalkka töitä kylläkin, mutta niiden arvostus on suhteellisen hyvä). Jätekuskejakin — joka siis on eri asia kuin paskakuski — arvostetaan huomattavasti enemmän kuin esim. siivoojia.
Mutta pääpointtini on se, että töitä arvotetaan tuottavuudella ja töiden tuottavuudeksi katsotaan vain niiden välitön hyöty, ei pitkän tähtäimen hyötyä, muutoinhan nuo naisvaltaiset alat olisivat jo korkeammalle arvostettuja ja paremmin palkattuja.
Saara sanoi
“Rationaaliset naiset hyväksyvät miehiä alhaisemman palkan työstä, koska tavoitteena on päästä rikkaisiin naimisiin, jolloin lyhyellä aikavälillä pienemmät tulot ovat rationaalinen valinta; tulevaisuudessa voi elää miehen tuloilla.”
Meillä on vissiin tässä jokin sukupolvien välinen kuilu. Samoin tuossa kauppias-asiassa. Kauppiaat olivat ja ovat enimmäkseen edelleen miehiä, siis niitä jotka puolestaan maksavat myyjille sitä huonoa palkkaa…
Joo, mutta tänne on muutoin tullut niin fiksuja vetoja, että ei ole enää mitään lisättävää
Vortac sanoi
Itseasiassa siivoustyöt, paskakuskin ja myyjänkin työt voitaisiin suureksi osaksi robotisoida. Mutta ihmisten typerä järjestelmä on rakennettu niin, että tekninen edistyskin on vaarallista, koska silloin menetetään ‘työpaikkoja’, ikäänkuin ihmisen olisi alati puurrettava pysyäkseen ‘elossa’, eikä asiaa saisi koskaan muuksi muuttaa. (niinkuin että turvattaisiin kaikkien ‘toimeentulo’ joka tapauksessa, laitettaisiin robotit tekemät raskaat ja vaikeat työt, ja jaettaisiin jäljellejäävä luova ja rakentavampi työ tasaisemmin, eikä mitattaisi kaikkea kolikoissa aina.. sen jälkeen kaikilla voisi olla vapaa-aikaa niin, että kenenkään ei tarvitsisi tehdä töitä enempää kuin vuoden ajan koko elämänsä aikana, ja silti kaikki voisivat elää yltäkylläisen ruhtinaallisesti, tai ainakin tarpeeksi hyvin kohtuullisesti ajatellen.) Mutta kapitalismin pitäisi tuhoutua, jotta tämä tapahtuisi, ja sitähän valtaapitävät eivät salli.. ja niin feminismi ja muut pahuuden ilmentymät saavat jatkaa rellestystään, kunnes koko ihmiskunta hukkuu omaan saastaansa.
Mjoo, on vähän vilpoista ollu, toivottavasti lämpenee ilmat pian.
- Vortac
Saara sanoi
Vortac, olen samaa mieltä. Moni työ on muutenkin melko robottimaista. Ylipäätään kapitalistisessa yhteiskunnassa on hemmetisti sellaisia töitä, jotka on keksitty yksinomaan pitämään järjestelmää yllä.
johannesknektman sanoi
Itse asiassa mm. siivoojan ja paskakuskin töitä ei vielä voi automatisoida — ainakaan täysin tai edes läheskään täysin.
Muutoin olen (Kerrankin, olen lueskellut Vortacin kommentteja monesta blogista) Vortacin kanssa samaa mieltä.
Birdy sanoi
Olen sikäli hämmentynyt, että olet noin suivaantunut Tulvan artikkelista – kun ottaa huomioon, miten monta ja pirusti vihamielisempää juttua blogeissa on kirjoitettu naisista yleensä ja joistain naisista erikseen.
Minua on hämmentänyt alusta asti näiden “miesaktivistien” kohdalla aggressiivinen hinku piestä naistutkimusta “epätieteellisenä ja miesvihamielisenä huuhaana”, kun näiltä miesaktivisteilta ei taida löytyä minkäänlaista kokemusta tai taustaa naistutkimuksesta (gender studies, jonka osana myös miestutkimus). Minusta olisi hyvä hieman perehtyä asiaan ennen kuin alkaa rähistä:) mutta onhan tuo suuresta tietämättömyydestä käsin huutelu toki hyvää viihdettä.
Tottahan toki voi kritisoida esim. musiikintutkimuksen metodeja ja sen mielekkyyttä ylipäätään, mutta olisi myös hyvä jotain perusteita musiikintutkimuksesta tietää ennen kuin alkaa kovasti vihata koko alaa.
Se täytyy henkilökohtaisena kommenttina myöntää, että “miesaktivisteina” esiintyvät nettimiekkoset ovat ällistyttävän naisvihamielisiä. Se kieltämättä luo melkoisen mustan pilven miesliikkeen, miestutkimuksen ja miesaktivistien maineen ylle – onneksi tuolta ulkoa löytyy hieman toisenkinlaisia miesaktivisteja (ja myös naisaktivisteja, jotka eivät oikein sovi nettiaggressioiden maalaamiin feministikuviin:)
johannesknektman sanoi
Birdy: “Olen sikäli hämmentynyt, että olet noin suivaantunut Tulvan artikkelista”
Itse asiassa nielin Tulvan toimituksen asettaman koukun siimoineen ja provosoiduin kun provosoitiin, nyttemmin, luettuani sen pariin otteeseen, olen lähinnä huvittunut jutusta ja mielestäni se on useasta kirjoittajasta huolimatta kaikessa tarkoitushakuisuudessaankin hyvin kirjoitettu kokonaisuus. Vaikkakin monella tapaa turhan kärkevä, mutta Tulvalta olen oppinut odottamaan tuon kaltaista kirjoittelua.
(Ihan vain huomiona sellainen seikka että ne itsepuolustuksessa mainitut korville lyönti ja avaimen käyttö aseena toimivat vain mikäli uhri on valmis taistelemaan raivostuneen härän kanssa. Eli neuvot ovat vaarallisia mikäli päällekäyvä mies on iso ja aggressiivinen)
Mutta pääsyyt suivaantumiseeni lienevätkin siinä, että kyse oli printtimediasta ja siinä että vinoilu oli hienovaraisempaa kuin noiden “miesasiamiesten”.
Omalaatuista asennoitumiseni on siksi, että en yleensä arvosta printtimedaa sen enempää kuin sähköistäkään ja hienovaraisuus taasen… no minä pidän vihjailevaa vittuilua suoraa vittuilua pahempana.
Suora vittuilu on kuin rehellinen hyökkäys edestäpäin ja tekstin ohessa vihjailu — esim. Laasasen tekstin arvon mitätöinti hänen taustansa takia (Olkoonkin etten itsekään kovinkaan korkelle Laasasen kirjaa arvosta, olen tosin lukenut siitä vasta osan) — on kuin selkäänpuukotus.
Tosin, en pidä miesaktivistien välillä uhkaavastakin naisaktivistien kimppuun hyökkäämistavasta. (Ettei kukaan käsittäisi väärin: tarkoitan verbaalisia hyökkäyksiä)
Birdy:” – kun ottaa huomioon, miten monta ja pirusti vihamielisempää juttua blogeissa on kirjoitettu naisista yleensä ja joistain naisista erikseen.”
Tuossa olet oikeassa, sinuakin on lyöty kuin vierasta sikaa — sanatarkasti, sillä eivät he sinua tunne (En tosin minäkään), etkä sinä ole ainoa. Ja netin miesaktivistit ovat sortuneet samaan kuin feministien ääripääkin; ovat omineet yhden mielipiteen siitä millainen toinen osapuoli on ja tekevät johtopäätöksensä alunperinkin väärän pohjaoletuksensa perusteella.
Mutta kuten yllä sanoin ärsyynnyin alunperin tekstin tyylistä ja sen lisäksi tässä tekstissäni on myöskin kyse halustani ärsyttää ihmisiä, missä epäonnistuin koska vain väärät ihmiset (Ihmissuhde Henryn porukka) löysivät tämän tekstin.
Birdy: “Minusta olisi hyvä hieman perehtyä asiaan ennen kuin alkaa rähistä
mutta onhan tuo suuresta tietämättömyydestä käsin huutelu toki hyvää viihdettä. “
Juuri niin, minä yleesä pidän kummankin osapuolen ylilyöntejä viihteenä, mutta kuten sanoin, tällä kertaa nielin koukun siimoineen.
Tuosta miesaktivistien naistutkimuksen tietämyksestä en osaa sanoa mitään, en tunne ainoatakaan miesaktivistia. Mutta itse olen ihan mielenkiinnosta tutustunut naistutkimukseen ja on sanottava ettei se niin suuri peikko ole kuin jotkut miesaktivistit sen väittävät olevan.
En esim. ole (Yhtä poikkeusta lukuunottamatta, mutta sekin oli ruotsalainen kirja jota en jaksanut lukea loppuun) löytänyt äärifeministien kohkauksia sieltä.
En tietenkään ole opiskellut aihetta muutoin kuin ominpäin kirjoja, esseitä ja artikkeleja lukemalla, mutta ainoa minua häiritsevä seikka on naistutkimuksen suhtautuminen sukupuoleen (ja sukupuolisuuteen), joka sekin vaihtuu kirjoittajasta riippuen, kuten sen kuuluukin vaihtua, mutta turhan usein siellä jätetään biologia aivan liian vähälle huomiolle.
IMHO ihminen on paljon moninmutkaisempi olento kuin huomanistit tai luonnontieteilijät erillään toisistaan väittävät, sillä me olemme aivan liian monen osatekijän summa, jotta sukupuolisuudenkaan voisi ahtaa mihinkään muottiin. Ei edes tutkielmien periaatteessa johdonmukaisiin muotteihin.
Bridy: “Se täytyy henkilökohtaisena kommenttina myöntää, että “miesaktivisteina” esiintyvät nettimiekkoset ovat ällistyttävän naisvihamielisiä”
Eivät läheskään kaikki, mutta näkyvin osa ikävä kyllä sopii määritelmääsi.
Birdy: “Se kieltämättä luo melkoisen mustan pilven miesliikkeen, miestutkimuksen ja miesaktivistien maineen ylle – onneksi tuolta ulkoa löytyy hieman toisenkinlaisia miesaktivisteja “
Toivottavasti löytyy, itse ajattelin jossain vaiheessa alkaa toimia jonkinlaisena miesaktvistina, mutta ikäväkseni huomasin olevani liian kärkäs vittuiluun jotta voisin saada mitään rakentavaa aikaan. (Yksi asia jota haluaisin ajaa on neuvolatädeille tähdätyn perheväkivaltaa sukupuolittavan ohjeistuksen muuttaminen sellaiseksi ettei miehisyyttä korosteta lapsiin kohdistuvan väkivallan kohdalla ja sen eteen että neuvolan väelle olisi opetettava että se alentuva suhtautuminen jonka he isiin kohdistavat on samanlaista seksismiä kuin naisiin kohdistuva seksismikin)
Birdy: “(ja myös naisaktivisteja, jotka eivät oikein sovi nettiaggressioiden maalaamiin feministikuviin”
Jup, itse asiassa sinäkin kärkkäine mielipiteinesi olet mielestäni aivan liian huonon maineen omaava, sillä useinkin olet miestenkin tasa-arvoisen kohtelun kannalla kirjoituksissasi.
johannesknektman sanoi
Käänsin muuten tuon artikkelin näinpäin vain osoittaakseni kuinka helppoa tuollainen vastapuolen lyöminen on.
Hankalampaa on vastata kritiikkiin asiallisesti ja siinä kumpikaan osapuoli ei ole kunnostautunut.
apinamies sanoi
Moilasen ja Jokisen aivoitusten analyysiä:
http://portti.iltalehti.fi/oma/showLuomus.do?redirQS=&ru=87dfde8b976d0d29ad75e222ef696fa0/date/20080522
Miikael Saaristo sanoi
Entäs Timo Hellä Suomela?
http://teknokekko.vuodatus.net/blog/6006
Sähköautoilija sanoi
Nyt kun tulit fundamentalismin maininneeksi tuossa yhteydessä… lähestymistapana sillä (toivottavasti) lienee aika vähän mahdollisuuksia demokraattisessa yhteiskunnassa. Ainakin vielä uskon, että demokratia on jollain tavalla fundamentalismille vastakohta. Sen sijaan millaiset saumat olisivat radikaalilla feminismillä esim. ääri-islamilaisessa maassa? Siellä löytyisi työsarkaakin ihan toiseen malliin.
johannesknektman sanoi
Sähköautoilija: “Nyt kun tulit fundamentalismin maininneeksi tuossa yhteydessä… lähestymistapana sillä (toivottavasti) lienee aika vähän mahdollisuuksia demokraattisessa yhteiskunnassa.”
Periaatteessa huonot mahdollisuudet, mutta ei sitä koskaan tiedä millaisia aivoituksia äänestäjillä on, fundiskin voi päästä valtaan mikäli osaa vetää oikeista naruista, tosin moinen on demokraattisessa yhteiskunnassa harvinaista.
Sähköautoilija: “Sen sijaan millaiset saumat olisivat radikaalilla feminismillä esim. ääri-islamilaisessa maassa? Siellä löytyisi työsarkaakin ihan toiseen malliin.”
mm. Tulvassa on muuten ollut artikkeleita joissa puhutaan kuinka huonosti naisten asia on (Siis Suomessa) ja artikkelin kainalojutussa tms. saatetaan puhua naisten asemasta noissa erittäin patriarkaalisissa yhteiskunnissa. Ystäväni joka asui pitkään parissakin lähi-idän maassa kertoi että kyllä niissäkin naisaktivismia on, mutta se on hyvin ahtaalle ajettua mistä syystä niissä maissa naisaktivistit etenevät hyvin pienin askelin. Joten enpä usko että radikaalifeminismi pärjäisi siellä.